Kuinka aktivoin opiskelijoita?

Verkkoseminaarimme eli AC-istuntomme aiheena tänään Opiskelijaa aktivoiva opetus.Tämä opetussessio oli tosi hyvä ja jokaisen ryhmän opetus hyvin suunniteltu ja toteutettu. Kolme tuntia hurahtivat kuin sekunnissa!

Aluksi tutustuimme aktivoivaan luentoon ja opetuskeskusteluun. Tähän olikin oikeasti hauskana ennakkotehtävänä etsiä joku standupvideo youtubesta, ja miettiä millä keinoilla standupkoomikko aktivoi yleisöään. Vaikka opetus ei ole mitään standupkeikan pitämistä, siinä on kuitenkin samaa se, että otetaan selvää kuulijakunnasta etukäteen.   Puheviestinnässä puhutaan "kuulija-analyysistä" eli selvitetään millaisia kuulijoita on ja päätellään millaisista aiheista ja miten heille kannattaa puhe kohdentaa. Voidaan käyttää alakohtaisia esimerkkejä, kohderyhmän ymmärtämää kieltä ja heidän elämäänsä liittyviä esimerkkejä. Kaikki keinot, millä vaan opiskelijoita saa aktivoitua on parempi kuin opettajan yksinäinen monologi.

Tämä vaatii opettajalta puheviestintävalmiuksia ja rohkeutta esiintymiseen. Itselläni on vasta jonkun verran esiintymiskokemusta, joten tässä uskoisin tarvitsevani lisää harjoitusta. Lisäksi luennon sisällön pitäisi olla ajatuksia herättävä. Ideoin, että tässä voisi käyttää somea aktivointimenetelmänä, esimerkiksi pyytää opiskelijoita tekemään vaikka snäppejä luennon sisällöstä tai mitä ajatuksia se on herättänyt tai ottamaan kuva Instagramiin. Luennon aluksi voisi miettiä yhdessä opiskelijoiden kanssa opetusmenetelmät, joita halutaan käyttää. Haluaisin kehittyä uskottavaksi puhujaksi, joka olisi muutakin kuin puhuva pää. Tätä tietenkin tukee myös opettajan puheviestintävalmiudet -opetusjakso, johon olen ilmoittautunut.

Opetuskeskustelu olisi varmaan jollakin tapaa helpompi kuin luento. Opetuskeskustelussa on yleensä joku video tai tarina alussa, ja sen pohjalta käydään keskustelua. Aiheen pitäisi olla tuttu yleisölle, eli esimerkiksi aikuisille joku työpaikan ilmiö tai nuorisolle joku nuoria kiinnostava aihe.

Toisena aiheena oli itseohjautuvuus. Tässä käytettiin aktivoivaa kirjoitustehtävää, jonka tulokset tulevat tiivistettynä myöhemmin. Itseohjautuvuutta tai oikeastaan itsenäistä opiskelua pohdittiin myös Leenan MO-tehtävässä. Yleisesti itseohjautuvuus aatii opiskelijalta motivaatiota, vaatii tavoitteellisuutta ja tahtoa tehdä asioita laadukkaasti. Opettajalle haastavia ne oppilaat, jotka eivät ole ehkä motivoituneita. Sopii esimerkiksi lääketieteen alalle (liittyy tiedonhakemiseen).Sopii käytännön tehtäviin, miten asiat pitää käytännössä tehdä niin ne voi käytännössä itse opiskella. Itseopiskelun avulla syväoppii, koska joutuu itse pohtimaan asioita.

Itse mielestäni olen aika itsenäinen oppija ja varsinkin omalla alallani se on tärkeä kulmakivi. Kun on tahtoa, on taitoa. Kun on jostain innostunut, syntyy positiivinen kierre. Oppiminen tapahtuu kuin itsestään, ja oppiminen taas antaa ahaa-elämyksiä, jotka innostavat oppimaan lisää.

Viimeisenä tutustuimme vielä osallistavaan pedagogiikkaan. Osallistavan pedagogiikan menetelmiä ovat esimerkiksi draamapedagogiikka, seikkailupedagogiikka, roolipelit, näyttelykävely, väittely, learning by doing in a team ja niin edelleen. Uusia opetusmenetelmiä kehitetään lisää sitä mukaa kun oppimisympäristöt muuttuvat ja innovatiiviset opettajat opetustaan kehittävät.

Olen itse todella kiinnostunut osallistavan pedagogiikan  menetelmistä, ja tätä tukee tietenkin draamapedagogiikan opintojakso. Kunhan pedagogiset taitoni kehittyvät ja saan enemmän kokemusta opetusmenetelmistä, uskoisin olevani aika rohkea käyttämään osallistavan pedagogiikan menetelmiä ja olisin kiinnostunut innovoimaan uusiakin. Motivaatiota näiden käyttöön jo on, nyt tarvitaan vain harjoitusta, harjoitusta ja harjoitusta.

Yhtä draamaa, osa yksi: Ennakkokäsityksiä draamapedagogiikasta

Ammatilliseen opettajankoulutukseen kuuuu 12 opintopistettä muita opintoja. Olen valinnut yhdeksi opintokokonaisuudeksi draamapedagogiikan, jonka laajuus on neljä opintopistettä.

Ensimmäisenä draamapedagogiikan oppimistehtävänä on pohtia ennakkokäsityksiä draamasta ja draamapedagogiikasta. Minä lähden tähän opintojaksoon hyvin avoimin mielin. Olen ollut mukana harrastajateatteritoiminnassa ala-ja yläasteella sekä uudelleen parikymmpisenä. Viimeisestä varsinaisesta teatterintekemisestä minulla on yli kymmenen vuotta. Osallistuin hiljattain erääseen päivän mittaiseen draaman kurssiin, jossa käytiin läpi erilaisilla draaman keinoilla, miten voidaan esimerkiksi purkaa esiintymisjännitystä tai käsitellä vaikeita asioita työpaikalla. Kurssi oli erittäin mielenkiintoinen.

Kuva: Esimerkki patsas-menetelmästä. Kuvan otti Riitta Rusila

Draamapedagogiikassa on näiden ennakkotietojeni mukaan kyse siitä, että erilaisilla keinoilla pyritään edistämään oppimista. Draamapedagogiikassa on useita eri tyylejä, joita voi käyttää. Esimerkiksi mieleeni muistuu kuvapatsas tai tarinankerronta. Draaman keinoja voi käyttää varmaan opetuksessa myös alkulämmmittelyyn tai oppijoiden herättelyyn. Draamapedagogiikka sisältää hyvin intensiivisiä ja oppijoita osallistavia menetelmiä.

Odotan tältä kurssilta ajatuksia, miten draamapedagogiikkaa voisi käyttää juuri minun oman alani opetuksessa. Insinöörejä ei perinteisesti pidetä suurina heittäytyjinä, mutta uskon, että draaman keinoilla voidaan opettaa esimerkiksi työelämä- ja vuorovaikutustaitoja.

Leenan MO-t: Itsenäinen opiskelu

Leenan MO tehtävässä sain tutustua pariin artikkeliin ja pohtia seuraavien ydinkysymysten avulla itsenäistä opiskelua:

Miltä itsenäisen opiskelun tulevaisuus saattaa näyttää?

Mihin ja kenelle itsenäinen opiskelu soveltuu?

Mitä itsenäinen opiskelu vaatii opiskelijalta ja opettajalta?

Itsenäisen opiskelun tulevaisuus

Kun pohdin itsenäisen opiskelun tulevaisuutta, minulle tulee ensimmäisenä mieleen z-sukupolven oppimistyylit. Z-sukupolveksi sanotaan noin 1990 -luvun puolivälissä -tai  mielellään 2000 luvulla syntyneitä nuoria, jotka ovat parhaimmillaan ammatillisen koulutuksen kynnyksellä. Z-sukupolven jäsenet ovat syntyneet maailmaan, jossa elektroniikka ja tietotekniikka on itsestäänselvää. Heille on rutiininomaisesta käyttää kaikkia elektroniikan vimpaimia ja tietotekniikan sovelluksia ja heitä on vaikea yllättää uusilla innovaatioilla. Z-sukupolvi on netin kautta yhteyksissä ihmisiin ympäri maailmaa nuorempina kuin koskaan.

Ennustan, ettei z-sukupolvi enää niele niitä opetusmenetelmiä tai -keinoja, mitä tänä päivänä käytetään. Heidän maailmansa muuttuu koko ajan. He ovat muutos. Z-sukupolvelle itsenäinen opiskelu on itsestäänselvää - he eivät voi kuvitella aikaa, jolloin oli opettajia kertomassa, mitä seuraavaksi pitäisi oppia. Itsenäinen opiskelu ja tiedonhaku ovat heidän opiskelutyylinsä. He luovat omat oppimispolkunsa, oppimissuunnitelmansa ja -strategiansa itsenäisesti - tai ehkei itsenäisesti vaan yhteisöllisesti toisten z-sukupolven edustajien kanssa.

Mihin ja Kenelle?

Mielestäni itsenäinen opiskelu soveltuu ainakin omalle alalleni erinomaisesti. Insinöörit ovat aina joutuneet etsimään itsenäisesti uutta tietoa ongelmanratkaisun kautta. Hyvin moni insinöörialan työtehtävä on juuri sitä - ei ole olemassa valmista mallia, on vain ajatus tai kaunis toive ja kasa työkaluja. Niiden avulla lähdetään itsenäisesti haalimaan tietoa ja taitoa mistä satutaan löytämään. Insinöörit ovat luonteeltaan monesti yksinäisiä puurtajia ja tunnollisia suorittajia. En osaa sanoa, mille muille aloille itsenäinen opiskelu soveltuisi paremmin.

Mitä vaatii?

Itsenäinen opiskelu vaatii opettajalta tarkkaa suunnittelua, hyvää ohjeistusta ja ennakkoon sovittuja askelmerkkejä aikataulussa pysymiseen sekä jotain palautekanavaa. Opiskelijalta se vaatii motivaatiota, tutkivaa ja kehittävää luonteenpiirrettä sekä tiettyä pedanttisuutta, että asian (opiskelun) saa suoritettua loppuun aikataulussa.

Annen MO-T: Mikä merkitys oppijan tuntemuksella on opettajalle

Anne oli valmistellut MO tehtävän oppijan tuntemuksen merkityksestä.

Mitkä tekijät auttavat opettajaa tuntemaan oppijat tai vaikuttavat siihen, että opettaja tuntee oppijat?

Opettajan motivaatio ja halu oppia tuntemaan oppijat, opettajan vuorovaikutustaidot ja opettajan muisti. Erilaiset tutustumisharjoitukset opetuksen alussa auttaa opettajaa hahmottamaan kuvaa oppijoista ja ryhmän dynamiikasta.

Mihin kaikkeen oppijoiden tuntemus vaikuttaa open toimenkuvassa?

• Opettajan tulee muistaa opettajan etiikka, ettei suosi vain tuttuja oppijoita
• Opettaja ei saa kertoa oppijoidensa henkilökohtaisia asioita julkisesti
• Opettaja ei saa syrjiä ketään uskontoon, rotuun, ikään, sukupuoleen jne.
• Opettaja ei myöskään saa olla liian tuttavallinen vaan on muistettava opiskelijan oikeus yksityisyyteen.
• Vaikka opettaja tietäisi jotain negatiivista opiskelijansa taustoista, se ei saisi vaikuttaa opiskelijan osaamisen arviointiin
• Opettaja voi yksilöllistää opetusta sitä enemmän, mitä paremmin hän tuntee oppijoitaan. Liiallinen yksilöllistäminen voi olla työllistävää. Opettaja voi käyttää paljon erilaisia opetusmenetelmiä opetuksessaan.

Mitä haittaa oppijalle/oppijoille voi olla siitä, että ope tuntee hänet/heidät esim. liian läheisesti kun taas jotkut oppijoista lähes ei lainkaan?

Opettaja voi alkaa suosimaan niitä jotka tuntee paremmin, tai toinen kääntöpuoli on, että opettaja yleensä keskittyy heikompiin ja jättää lahjakkaat oppilaat helposti oman onnensa nojaan.
Ammatillisella puolella ehkä kaikki diagnoosit oppimisvaikeuksista eivät ole yhtä tarkassa syynissä kuin perusopetuksessa. Oppimista häiritseviä tekijöitä voivat olla esimerkiksi opettajan epäeettisyys tai se että opettaja ei ota huomioon erilaisia oppimistyylejä. Oppimista häiritsee myös opettajan huono asenne opetettavaan asiaan tai sitä ympäröiviin asioihin. Opettajan tulee huomioida opetusta suunnitellessaan eri oppimistavat ja havaintokanavat sekä yksilölliset erot ryhmässä. Opettajan on hyvä tutustua myös opiskelijoidensa kulttuureihin, ja huomioida monikulttuurisuus osana opetusta. Opetuksen taso, tehtävien taso, oppituntien rakenne ja opetustyyli ovat sidonnaisia oppilaan tuntemiseen. Jotta oppilas oppisi, opettajan täytyy ottaa huomioon oppilaiden kyvyt ja elämäntilanne. Oppijoiden tuntemiseen auttaa myös opettajan ammattitaito.

Lopuksi Annen MO-tehtävässä piti suunnitella parin minuutin mittainen asiantuntijapuheenvuoro aiheesta "Mikä merkitys opelle on oppijan tuntemuksesta." Äänite kuunneltavissa täällä. Äänitteen kopiointi ja uudelleenkäyttö kielletty!

Motivaatio-äänestyksen tulokset!

MO-tehtävässäni pyysin kanssaoppijoita listaamaan Padletille keinoja, millä oppijoiden motivaatiota voi herätellä tai ylläpitää. Sainkin alustalle todella paljon erilaisia vastauksia, joiden pohjalta koostin Google Formsin avulla äänestyksen. Äänestyksessä KUUSI eniten ääniä saaneet keinot saivat yhteensä 93,5% kaikista annetuista äänistä.


rumpujen pärinää...




Eniten ääniä, eli 19,4% annetuista äänistä sai ehdotus:
"Käytännön läheistä oppimista, harjoitustöitä, joilla yhteyttä todellisuuteen".  HEAR HEAR!

Jaetulla toisella sijalla on kolme keinoa (jokaisella 16,1% äänisaalis annetuista äänistä):
"Konkretisoi mihin/missä oppimista tulevaisuudessa tarvitaan."
"Kannustavan palautteen antaminen" 
"Opettajan oma innostunut asenne" 
Ainakin itselle nämä ylläolevat ovat todellakin motivaatiota herättäviä ja ylläpitäviä keinoja!


"Opettajan positiivinen asenne opetettavaan asiaan ja yleensä koko elämään. Pois turha niuhotus", 
Tämä oli saanut 12,9 % annetuista äänistä. Tämä ehdotus on melkein sama kuin edellä mainittu (16,1% äänistä saanut) "Opettajan oma innostunut asenne". 

Myös ehdotus "Innostuksen synnyttäminen" oli saanut 12,9 % äänistä. Tämä viimeisin on varsinkin itselleni melko abstrakti idea, miten sitä innostusta siis voisi synnyttää? 

Kiitos kaikille tehtävään osallitustujille ja äänensä antaneille!

Neljäs AC istunto: Miten opetuksesta saa monipuolista

Tänään on istutettu paljon uusia siemeniä aivojen sopukoihin muhimaan..

1. Miten opetusmenetelmiä luokitellaan?

Mixi ryhmä aloitti opetusosuuden. Mixin tunti oli hyvin koottu. Siinä oli muutama kalvo pohjaksi, miten opetusmenetelmiä luokitellaan. On yksilö-, ryhmä- ja massaopetusta. Keskustellen ja yhteisiä muistiinpanoja tehden pohdimme eri opetusmenetelmiä kunkin em. luokan alle, ja sitä ovatko ne helppoja opettajalle ja oppijoille. Oivalsin tässä sessiossa, että loppujen lopuksi kaikkia erilaisia opetusmenetelmiä kannattaa käyttää, jotta opetuksesta tulee laadukasta eikä oppiminen jäisi ohueksi. Eli esimerkiksi aluksi joku lyhyt luento koko ryhmälle (massaopetus), jonka pohjalta pienryhmissä työskentelyä (ryhmäopetus) ja lopuksi jokainen tuottaa yksilönä oppimispäiväkirjan (yksilöopetus).

2. Miten eri opetusmenetelmillä voidaan monipuolistaa oppimista?

Mambon ryhmän ennakkotehtävänä oli tehdä havaintokanavatesti. Minulla on testin mukaan selkeästi vahvimpana kinesteettinen havaintokanava / oppimistyyli. Visuaalinen ja auditiivinen oppiminen olivat testin mukaan tasavertaiset, ja kineettisen oppimistyylin pistemäärä oli lähes yhtä paljon kuin visuaalinen ja auditiivinen yhteenlaskettuna!

Testin tulos ei ole mikään yllätys. Puhessani käytän monesti "minusta tuntuu" -argumenttia. Selitän hyvin paljon käsilläni. Entinen työkaverini sanoi, että 80% minun puheestani tapahtuu elekielellä. Ja en ole edes mikään tuppisuu! Heilun ilmeisesti sitten erittäin paljon :)

Kinesteettinen oppii tekemällä, visuaalinen oppii kirjoittamalla ja auditiivinen oppii kuulemalla. Tosin väitän, että itse opin eniten keskustelemalla ja ongelmia ratkomalla.

Kuva täältä

Tutoropettajamme muistuttikin jo hyvissä ajoin ennen tuntia, etteivät oppimistyylitestit kuitenkaan perustu tieteellisiin havaintoihin siitä miten ihminen oppii tai ei opi. Ammatillisena opettajana emme voi perustellusti väittää, että oppimistyylitesteillä löytyisi kullekin sopivin oppimistyyli. Suomalainen opetus pohjautuu tieteelliseen tutkimukseen. Pedagogisille valinnoille pitäisi löytyä tutkittuja perusteluja. Tästä on hyvä kirjoitus täällä. “Ihmisten välillä toki on eroja – joku tykkää matematiikasta enemmän kuin äidinkielestä tai päinvastoin – mutta mitä tulee tieteelliseen tutkimukseen, ihmiset eivät eroa oppimistyyleiltään kategorisesti. Opetuksen eriyttäminen kinesteettisten, visuaalisten ja auditiivisten oppijoiden perusteella vaatii lisätyötä. Tämä tieteen valossa täysin turha lisätyö on pois jostain muusta, oikeasti oppimista edistävästä opettajan työstä." (Vesa Linja-aho, Järkilehti)

Mamboryhmän opetus eteni kalvojen avulla. Materiaalissa käytettiin paljon aistihavantoihin liittyviä oppimistyylejä. Lisäksi katsottiin session aikana hyvä videoklippi toisenlaisesta näkökulmasta.

Tästä sessiosta jäi mieleen, miten paljon erilaisia oppimismenetelmiä ja työkaluja opettamiseen onkaan olemassa.

3. Mitä on tutkiva ja kehittävä oppiminen

Tämä aihe oli meidän Maustetyttöjen valmisteleva osuus. Ennakkotehtävänä oli tutustua pariin preziin ja niiden pohjalta keksiä erilaisia haasteita, mitä muuttuva työelämä asettaa ammatilliselle opettajuudelle ja oppilaitoksille. Ryhmä, jossa minä olin koitti keksiä ratkaisuehdotuksia haasteelle "Oppijat heterogeeninen joukko – on vaikea huomioida eri taustaiset ja tasoiset opiskelijat". Toisilla ryhmillä oli eri haasteet. Lopuksi esiteltiin omat ratkaisuehdotuksemme yhteisesti kaikille. Oli mukava vetää sessiota. Tässä keskityttiin tuottamaan yhdessä ratkaisua ongelmaan, joten opetustuokion pitäminen ei tuntunut niin esiintymiseltä. Ehkä vaikeinta oli pysyä annetussa aikataulussa..

Kuva täältä

4. Mitä ovat opetuksen periaatteet?

Tutorit olivat viritelleet meitä viimeisen kysymyksen tunnelmaan videoennakkotehtävällä Läpikäymisen pedagogiikasta. Ennakkovideo oli hyvin puhutteleva. Läpikäymisen pedagogiikka on pintaoppimista, sitä että "käydään nopeasti läpi" joku opetettava asia. Läpikäyminen pitäisi unohtaa ja alkaa käsittelemään asioita. Läpikäyminen pitäisi korvata työstämisellä, käsittelemisellä. Heitetään turha kiire ja asian paljous pois. Asioiden ymmärtäminen vaatii syvällistä pohtimista. Tässä taitaa pedanttisella aikatauluja rakastavalla insinöörillä olla oppimisen paikka, etten vain itse sortuisi omassa opetuksessani läpikäymiseen.

Pysäkin vertaispalautetta

Tänään verkkosessiossa käytiin läpi jokaisen oppimiskirjoitelmat ja saatiin vertaispalautetta. Jälleen kerran täytyy hehkuttaa meidän SpiceGirls ryhmää, jossa keskustelu ja palaute on aina hyvin hedelmällistä. Koen rikkautena sen, että ryhmässä on eri taustaisia ihmisiä: edustettuna ovat sosiaaliala, terveysala, matkailuala, IT-ala ja yrittäjyys.

Tämän päivän oivallus minulle henkilökohtaisesti oli, että opettajalla pitää olla kiinnostus oman alan kehitykseen. Opettaminen on erilaista eri aloilla, terveydenhoitoalalla kaikki teoria harjoitellaan myös käytännössä ennen harjoittelua. IT-alalla voi yleensä alkaa koodaamaan vaikka yksin kellarin nurkassa. Opittavat taidot ovat erilaisia. Toisilla aloilla vuorovaikutus ja oma persoona ovat tärkeämmässä roolissa kuin toisilla aloilla.  SoTe-alalla hoitajan persoonallisuus ja ihmisten kohtaaminen on juuri hoitoalan substanssiosaamista kun taas IT-alalla ihmisen koodaustaidoilla ja tietynlaisella luovuudella on enemmän merkitystä. Kaikilla aloilla oppiminen edellyttää ongelmanratkaisukykyä. 

Keskustelimme myös, voiko oppimista pakottaa ja miten pakkopullan saisi käännettyä positiiviseksi oppimisen imuksi. Opettajan roolilla on suuri merkitys, miten saa sen oman innostuksensa siirrettyä opiskelijoille ja oppilaille.

Yhteisen ryhmäkeskustelun lopuksi saimme vielä keskustella pareittain ihan uuden henkilön kanssa. Sainkin mielenkiintoisen näkemyksen oppimiseen keskustelupariltani Heikiltä. Hän maalasi mieleeni tulevaisuudenkuvaa, jossa sähköinen oppiminen tulee muuttamaan merkittävästi oppimiskäsitystä. Opetuskäytänteet tulevat muuttumaan. Sähköiset opetusvälineet eivät ole enää pelkkiä välineitä. Tulevat sukupolvet eivät enää niele vanhoja opetusmenetelmiä, vaan tulevat vaatimaan opettajalta sähköisten välineiden hallintaa ja edelläkäymistä. Heikin omassa oppimiskäsityskirjoituksessa tätä aihetta oli sivuttu, ja hänellä oli aiheeseen liittyvä mielenkiintoinen lähde (Alamäki, Luukkonen), johon täytyy itse sopivassa välissä tutustua. Digitaaliset keinot ovat insinöörin sydäntä lähellä muutenkin!

Keskustelu verkkosessiossa on joka kerta helpompaa ja sitähän tässä ollaan opeteltukin useaan otteeseen yhteisissä sessioissa sekä Spice Girlsien kesken. Ensi viikolla onkin viimein meidän APE-opiskelijoiden vuoro vetää opetussessiot!