Opetusharjoittelussa, osa 2

Toinen opetusharjoittelupäiväni oli maanantaina 20.2.

Olin sopinut, että olen tänään aamulla klo 9 labilla. Yllätykseni oli, että siellä ei siihen aikaan ollut vielä ketään muita. Tämä johtui varmaan siitä, että toinen labramestari oli reissussa Japanissa.

Kymmenen aikaan porukkaa alkoi valua sisään. Jäin saliin kuuntelemaan, kun demopolkulaisille oli lyhyt esitys scrum metodista. Sen jälkeen kävin tapaamassa pelipolkulaisia tiimejä, joita olin valmentanut edellisellä kerralla.  Yhden tiimin kanssa keskustelimme hedelmällisesti, toisessa ei näyttänyt olevan mitään tarvetta minulle, kolmas oli toden totta ottanut laatuajatuksen käyttöön ja tehnyt jopa laatuohjeistuksen tiimille. Tsemppasin ja kehuin tiimejä, kuinka ammattimaista toimintaa pelipolkulaisilla kehitystyö näyttää olevan. Ammattimaisuus ei välttämättä tarkoita, että on tylsää, voi olla ammattimaista ja hauskaa.

Lounaan jälkeen odottelin omaa vuoroani.

Ohjaava opettajani saapui tässä vaiheessa myös paikalle.Olin valmistellut demopolkulaisille keskustelevan luennon aiheesta Laatu pelikehityksessä. Aloitin esittelemällä itseni ja taustani. Sen jälkeen pyysin yleisöä esittäytymään minulle, koska emme tunne ennestään. Pyysin heitä kertomaan oman nimensä ja lisäksi jonkun pelin joka on heidän suosikkinsa ja jota suosittelisivat ystävälle. Tämä esittelykierros toimi mielestäni hyvin ja rentoutti porukkaa.

Lämmittelyn jälkeen herättelin keskustelua, mitä on hyvä laatu pelissä? Onko laadukas peli sama asia kuin hyvä peli? Laatu on asia, jonka pystyy sanomaan, että sitä on tai ei. Mutta sen määrittelemenine onkin sitten vaikeampaa. Kirjoitin fläppitaululle, mikä tekee laadukkaan pelin, pelin stoorin, pelin grafiikan, markkinoinnin, projektin resurssoinnin jne. tämän jälkeen jokainen sai käydä äänestämässä kolme tärkeintä laadun määritelmää. Äänestyksessä kolme eniten saanutta olivat:

- se, että peli on rahan ja ajan arvoista

- se, että se motivoi pelaamaan lisää

- pelattavuus.

Äänestyksen jälkeen keskusteltiin tarkemmin näistä  kolmesta, että miten näitä voidaan mitata ja millä keinoilla voidaan päästä näihin laatutavoitteisiin?

Pyysin tiimejä miettimään ryhmissä, mitä ovat laadun kustannukset ja esittämään niitä sitten muulle porukalle. Tämän jälkeen näytin sitten kuvan laaduttomuuskustannuksista ja keskustelimme siitä.

Kokonaisuudessa olin tyytyväinen omaan osuuteeni, käytin aktivoivia menetelmiä (äänestys, ryhmäkeskustelu) ja sain aikaan keskustelua. Opiskelijat osallistuivat hyvin, heillä oli hyviä ajatuksia mielestäni sain heräteltyä demopolkulaisia laatuajatteluun ja laaduttomuuskustannuksiin.