Kestävä kehitys -ryhmän toinen tehtävä annettiin Juhon blogissa.
Oma ekologisuuteni
Testasin oman ekologisuuteni ilmastolaskurilla.
Laskuri antoi minulle tuloksen 2579 kg vuodessa. (Kuvankaappaus oli korruptoitunut joten poistin sen. Asumiseen 309kg/vertailukohde 3086kg. Minulla on mökkiosuus, jonka osuus on 79kg, jätteet 41kg/vertailukohde59kg. Liikenne 506kg/vertailukohde 1768kg, Ruoka 1185kg/vertailukohde 1845kg, Kulutus 480kg/vertailukohde 1955kg)
Voisin pienentää kulutustani syömällä vähemmän tuotettua lihaa ja kulkemalla työmatkat myös talvisin pyörällä. Asun uudehkossa omakotitalossa, jossa on maalämpö. Sähkönkulutus on noin 10kwh vuodessa ja kierrätän jätteet, joten kulutukseni on niiltä osin jo alhainen.
Juhon blogitekstin mukaan suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 8700 kg(co2) ja globaalisti kestävän tason rajaksi on arvioitu noin 2000 kg. Käytännössä olen jo hyvin lähellä tuota kestävän tason rajaa. Jotta pääsisin 2000 kg vuodessa niin voisin hyvinkin vaihtaa lihansyöntiä kasvisten syöntiin.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on esitelty nettisivuilla https://sitoumus2050.fi/. Se sisältää kahdeksan tavoitetta:
Valitsin näistä seuraavat kolme kohtaa, sillä ne ovat minulle itselleni hyvin yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa. Seuraavassa on pohdittu konkreettisia tapoja, joilla oppilaitokset ja korkeakoulut voisivat edistää näiden tavoitteiden toteutumista.
1. Työtä kestävästi. Oppilaitokset voisivat kannustaa työelämän joustavuuteen, joka tarkoittaa joustavia työtapoja ja työaikajärjestelyitä. Oppilaitokset voisivat lisätä sähköisiä palveluita ja etätyöjärjestelyitä. Oppilaitokset voisivat antaa työntekijöille ahdollisuuksia vaikuttaa työn ja työympäristön kehittämiseen. Oppilaitokset voisivat miettiä hankinnoissaan eettisyyttä ja vaatia esimerkiksi reilun kaupan tuotteita oppilaitoksen ravintoloissa ja kahviloissa.
2. Kestävät elämäntavat.
Oppilaitokset ja korkeakoulut voisivat vahvistaa arvoissaan kestäviä valintoja. Esimerkiksi kannustaa työntekijöitä työmatkapyöräilyyn tai käyttämään kimppakyytejä. Oppilaitokset voisivat kannustaa myös oppilaitaan kestävien elämäntapojen ja aineettomaan kulutukseen.
3. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin. Oppilaitokset voivat edistää tätä kohtaa ottamalla kestävän kehityksen osaksi opetusta. Oppilaitokset voisivat korostaa opetuksessa me-ajatusta, niin että kaikessa ajateltaisiin omien valintojen vaikutusta kokonaisuuteen, ei vain omaan itseen. Oppilaitokset voisivat edistää monikulttuurisuutta ja ihmisten yhdenvertaisuutta.
Oma ekologisuuteni
Testasin oman ekologisuuteni ilmastolaskurilla.
Laskuri antoi minulle tuloksen 2579 kg vuodessa. (Kuvankaappaus oli korruptoitunut joten poistin sen. Asumiseen 309kg/vertailukohde 3086kg. Minulla on mökkiosuus, jonka osuus on 79kg, jätteet 41kg/vertailukohde59kg. Liikenne 506kg/vertailukohde 1768kg, Ruoka 1185kg/vertailukohde 1845kg, Kulutus 480kg/vertailukohde 1955kg)
Voisin pienentää kulutustani syömällä vähemmän tuotettua lihaa ja kulkemalla työmatkat myös talvisin pyörällä. Asun uudehkossa omakotitalossa, jossa on maalämpö. Sähkönkulutus on noin 10kwh vuodessa ja kierrätän jätteet, joten kulutukseni on niiltä osin jo alhainen.
Juhon blogitekstin mukaan suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 8700 kg(co2) ja globaalisti kestävän tason rajaksi on arvioitu noin 2000 kg. Käytännössä olen jo hyvin lähellä tuota kestävän tason rajaa. Jotta pääsisin 2000 kg vuodessa niin voisin hyvinkin vaihtaa lihansyöntiä kasvisten syöntiin.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on esitelty nettisivuilla https://sitoumus2050.fi/. Se sisältää kahdeksan tavoitetta:
Valitsin näistä seuraavat kolme kohtaa, sillä ne ovat minulle itselleni hyvin yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa. Seuraavassa on pohdittu konkreettisia tapoja, joilla oppilaitokset ja korkeakoulut voisivat edistää näiden tavoitteiden toteutumista.
1. Työtä kestävästi. Oppilaitokset voisivat kannustaa työelämän joustavuuteen, joka tarkoittaa joustavia työtapoja ja työaikajärjestelyitä. Oppilaitokset voisivat lisätä sähköisiä palveluita ja etätyöjärjestelyitä. Oppilaitokset voisivat antaa työntekijöille ahdollisuuksia vaikuttaa työn ja työympäristön kehittämiseen. Oppilaitokset voisivat miettiä hankinnoissaan eettisyyttä ja vaatia esimerkiksi reilun kaupan tuotteita oppilaitoksen ravintoloissa ja kahviloissa.
2. Kestävät elämäntavat.
Oppilaitokset ja korkeakoulut voisivat vahvistaa arvoissaan kestäviä valintoja. Esimerkiksi kannustaa työntekijöitä työmatkapyöräilyyn tai käyttämään kimppakyytejä. Oppilaitokset voisivat kannustaa myös oppilaitaan kestävien elämäntapojen ja aineettomaan kulutukseen.
3. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin. Oppilaitokset voivat edistää tätä kohtaa ottamalla kestävän kehityksen osaksi opetusta. Oppilaitokset voisivat korostaa opetuksessa me-ajatusta, niin että kaikessa ajateltaisiin omien valintojen vaikutusta kokonaisuuteen, ei vain omaan itseen. Oppilaitokset voisivat edistää monikulttuurisuutta ja ihmisten yhdenvertaisuutta.
