Näyttöportfolio 14.6.2017

"Mitä olen oppinut ammatillisessa opettajakorkeakoulussa"


Amokissa olen saanut taskuuni ison kasan pedagogisia työkaluja
Niiden tuki opettajan työssä on raudanluja.
Kasvatustieteet auttavat ymmärtämään oppimiskäsityksiä
Lisää tietoa voin vielä tutkimuksista etsiä.

Myös verkossa voi tapahtua oppimista
Tämän opettajan ei tarvitse yksin mikrofoniin mumista
Nyt minulle on tuttuja youtuben lisenssit, prezi ja padletit,
e-kirjat, mobiilivideot ja jaetut googledokumentit

Opettajan työ on monipuolista
Päivät täyttyvät iloista ja huolista
Joukko säännöksiä ja lakeja ohjaa open työtä
Lisäksi osaamista on kehitettävä koko uran myötä.

Opetusharjoitteluni suoritin pelilabralla
Sain harjoitella opettamista ohjauksen alla
Opetusta pitäessä jouduin alueelle epämukavalle
Toisella kertaa se ei tuntunut enää niin hankalalle.

Opiskelutoverit ovat olleet huippulahjakkaita
olen saanut heiltä näkökulmia älykkäitä
Samanhenkisten kanssa kun saa nauraa
vaikeistakin asioista tulee helppoa kauraa.

Kiitos e-aperyhmän ammattitaitoisille tutoreille
ja muulle amokin henkilökunnalle

Nyt on taskussa open ajokortti

Lähden kohti uutta, avatkaa jo portti!

Näyttöportfolio - kirjallinen osuus

Olen ilmoittautunut näyttöportfoliotilaisuuteen 14.6.2017 Amokille. Tilaisuudessa kerron osaamiseni kehittymisestä opintojen aikana, esitysmenetelmä varmaan perinteisellä puheella, jota tukee mahdollisesti kalvo/prezi esitys. Minun tutorini Raija ei pääse tilaisuuteen, mutta häntä tulee tuuraamaan toinen tutorimme Janne Länsitie.

Tässä kirjallinen osuus.

 

Ammattipedagogiikka

Minulla ei ollut käytännön kokemusta opettamisesta, kun aloitin opiskelut amokissa syksyllä 2015. Olin kyllä pitänyt koulutuksia oman alani prosesseista ja työkaluista työkavereille tai yhteistyökumppaneille. Oli kuitenkin selvää, että vaikka minulla on oman alan substanssiosaamista, minulla oli vielä paljon opittavaa pedagigisessa osaamisalueessa.

Ammattipedagoginen ajatteluni on kehittynyt opiskelun aikana. Olen alkanut hahmottamaan, millä keinoin juuri minun oman alan substanssiosaamista voi tunnistaa ja millä keinoin sitä voi siirtää eteenpäin eli miten osaamista voi opettaa. Ymmärrän erilaisia oppimiskäsityksiä ja minulla on taskussani suuri lista erilaisia pedagogisia menetelmiä.

Vaikka minulla on vielä paljon kehittymistä pedagogisessa osaamisalueessa, olen kuitenkin opiskelun aikana saanut taitoja, mitä voin käyttää ammatillisen opettajan työssä.

 

Osaamisen kehittyminen

Ammatillisen opettajan osaamisalueita ovat pedagogisten osaamisen lisäksi myös arvo-osaaminen, työelämäosaaminen, työyhteisöosaaminen, kansainvälinen osaaminen ja t&k-osaaminen.

Nämä kaikki ovat kehittyneet opintojen aikana. Eniten olen kehittänyt pedagogista osaamistani. Opetusharjoittelu oli minulle suuri oivalluksen paikka. Vain epämukavuusalueella tapahtuu oppimista. Tämän ajatuksen jalostaminen omaan opetukseeni siten, että osaisin rohkaista oppijoita astumaan epämukavuusalueelle on tuonut minulle innostusta ja inspiraatiota.

Osaamiseni on kehittynyt myös erilaisten verkko-opetusmenetelmien käytössä. Nyt minulle on tuttuja prezit, padletit, formsit, powtoonsit, e-kirjat, mobiilivideot, youtuben lisenssit jne.

En voi olla mainitsematta myös ryhmähenkeä osaamisen kehittymisen mahdollistajana. Ammattipedagogisten opintojen aikana meillä oli huippu SpiceGirls -tiimi. Myös kasvatustieteen opinnoissa minulle sattui aivan loistava ryhmä lahjakkaita ihmisiä. Molemmat tutorini ovat olleet ammattitaitoisia ja tukeneet osaamisen kehittymistä. Olen myös saanut työkaluja esiintymisjännityksen purkamiseen.

 

Ammatillinen opettajuus

Olen oppinut, että ammatillista opettajuutta säätelee lait ja säännökseet. Opettajan työ on muutakin kuin pelkkää opettamista. Suurin osa työajasta menee suunnitteluun, arvioimiseen, palavereihin, työleireihin. Kaikki nämä ovat yhtä tärkeitä tehtäviä.

Ammatillisen opettajan työkenttä on mielenkiintoinen. Ammatilliselta opettajalta vaaditaan vuorovaikutustaitoja ja hänen on laitettava persoonansa peliin. Opettaja ei ole pelkkä tiedon kaataja, vaan hänen tärkein tehtävä on ohjata oppilaan ammatillista kasvua. Ei kertoa oikeita vastauksia vaan näyttää suunnan, mistä vastaukset löytyvät. Tämä ajatus on mielestäni erittäin mielenkiintoinen, koska se poikkeaa siitä, mitä esimerkiksi minun alallani yksityisen sektorin asiantuntijaorganisaatiossa tapahtuu.

 

Kehittyminen jatkossa

Oppiminen on jatkuvaa. Ainoa, mikä on varmaa on muutos. Ammatillisen opettajan tutkinto antaa minulle pätevyyden toimia itsenäisesti opettajana. En enää tarvitse ohjaajaa. Mutta tutkinto ei riitä. En ole pätevä opettaja, en ole valmis - ei maailmakaan ole valmis. Minulla on niin sanotusti "opettamisen ajokortti", ja voin sen avulla käyttää taitojani sekä kehittää osaamistani eteenpäin. Kehittyminen on mahdollista vain epämukavuusalueella, jonka jo aiemmin totesin. Kohti epämukavuusaluetta, rohkealla ja varmalla mielellä.

Muut opinnot

Muut opinnot -osiossa suoritin seuraavat kurssit.

Organisaatio ja osaamisen kehittäminen, 3op. Tämä tapahtui Optimassa sekä tätä varten piti palauttaa kirjallienn pohdinta. Ihan mukava kurssi.
Opettajan puheviestintävalmiudet, 3op. Se tapahtui suorittamalla tehtäviä, joita olen raportoinut tämän blogin alla labelilla puheviestintävalmiudet.
Draamapedagogiikka ja draamakasvatus opetustyössä, 2op. Tämäkin tapahtui suorittamalla tehtäviä, jotka löytyvät blogista labelilla draamapedagogiikka.
Some-Noviisi, 2op. Tämä oli hauska kurssi. Suoritus tapahtui keräämällä osaamismerkkejä. Osaamismerkkejä sai, kun pystyi todistamaan, että osaa käyttää jotain sosiaalisen median työkalua tai muuta sellaista. Itse suoritin osaamismerkit:  Mobiilivideo, Google Drive (dokumentit), Google lomakkeet, Opettajan portfolio (LinkedIn), Prezi, Tiedostojen jako verkossa, Blogiklinikka Blogger, Youtube, e-Kirjat, kansalaisaktiivisuus ja mediakasvatus.
Opiskelijatuutori. 3op. Tämän suoritusmerkinnän sain, kun toimin ammattipedagogisissa opinnoissa oman ryhmäni tutoropiskelijana.

Opetusharjoittelu Oulu Game Labille

Suoritin opetusharjoitteluni Oulu Game Labilla keväällä 2017. Olen koostanut tähän yhteenvedon ammatillisen opettajakoulutuksen opetusharjoittelun muodossa minun kokemukseni pohjalta.

Opetusharjoittelusta

GameLab sopii harjoittelupaikaksi henkilölle, jolla on kiinnostusta erilaisiin opetusmenetelmiin ja valmennustyyliseen opettamiseen. Suosittelen Lab-muotoista harjoittelua esimerkiksi henkilöille, joilla on substanssiosaamista ohjelmistoprojektien eri vaiheista. He voisivat antaa paljon Game Labin opiskelijoille. Aiempi työkokemus kansainvälisessä tuotekehitysympäristössä on eduksi.  Opiskelijat hyötyvät ja saavat motivaatiota varsinkin "tositarinoista". Oma opetukseni liittyi softaprojektin laadunhallintaan ja yleiseen laatukäsitykseen. Aiheet, jotka koskettavat ja ovat konkreettisia myös pelisuunnittelussa.

Kehittämisideoita

1. Tiimin motivointi

Huomasin kevään aikana, että varsinkin  pelipolun aikana opiskelijoita itseään huolestuttaa motivaatio. Demopolku keskittyy Gate-ajatteluun, eli polkulaisilla on demopolun aikana kolme Gatea. Gateen valmistautuminen ja toisia vastaan kilpaileminen voi olla myös stressaavaa, mutta toisaalta ne innostavat tekemään töitä. Pelipolkulaisilla ei tämmöisiä Gateja ole. He vain hiovat peliä julkaisukuntoon koko kevään ajan. Tähän voisi ehkä tehdä jonkun koukun, että olisi 1-2 checkpointtia, mihin mennessä pitäisi olla edes jotain näytettävää.

2. Henkilökohtainen motivointi

Gamelabissa on ainakin tiiminvetäjille ryhmävalmennusta kevään aikana. Ryhmävalmennus on hyvä, ja tiiminvetäjät pääsivät näissä kertomaan fiiliksiä, miten menee ja mitä ongelmia on. Henkilökohtaista motivointia voisi jakaa myös pidemmälle, jossa jokaiselle tiimiläiselle olisi one to one -keskustelu, miten menee? One-to-one keskustelun voisi vetää labin masteri tai jopa tiiminvetäjä itse.

3. Osaamisen tunnistaminen Gamelabissa

Osaamisen tunnistamiseen Gamelabissa voisi toimia osaamispuu -menetelmä. Menetelmästä käytetään myös nimeä asiantuntijuuspuu tai osaamiskartta. Siinä opiskelijat siis kirjoittavat esimerkiksi postit lapuille, mitä ovat saaneet ja mitä taitoja ovat oppineet GameLabin aikana. Näitä lappuja voidaan käsitellä ensin pienryhmissä, jossa aiheet voidaan ryhmitellä. Lopuksi ryhmät tuovat ryhmitellyt osaamisalueet yhteiseen "osaamispuuhun" tai karttaan.
Osaamispuun avulla opiskelijat hahmottavat paremmin oman alan osaamista. He myös näkevät, mitä täydentävää osaamista vielä tarvitsee päästäkseen haluamalleen urapolulle.
Menetelmä toimii myös palautteena OGL henkilökunnalle. He hahmottavat, mitä oppimista ja osaamista OGL antaa ja mitä vielä jää saamatta. Tämän menetelmän avulla voidaan suunnitella seuraavan lukuvuoden opetuksen sisältöjä. Osaamiskartasta löytyy paljon aineistoa internetistä, mm. tämä blogipostaus.

Opetusharjoittelu päätöksessä

Opetusharjoitteluni on tullut päätökseen. Tässä blogijulkaisussa pohdin harjoittelun kulkua.

Harjoittelun kaari

Ilmoittauduin harjoitteluun lokakuun lopulla 2016. Sillä hetkellä työelämässä näytti siltä, että minulla olisi keväällä oikein hyvä sauma tehdä opetusharjoittelua rauhassa. Projekti oli loppumassa ja olin valmistautunut, että työkuormani olisi korkeintaa 60-80% normaalista työajasta. 

Marraskuun 11. päivä sain viestin, että minulle on järjestynyt harjoittelupaikka Oulun Game Labista, ohjaajani olisi KP Heikkinen. Sovimme, että harjoittelu suoritetaan keväällä 2017 ja pidämme palaverin aiheesta joulukuussa. Samaan aikaan töissä minulle tuli erittäin mielenkiintoinen tarjous, jonka otin vastaan, vaikka hieman huolestutti ajankäyttö.

 Joulukuussa siis tapasimme OGL kampuksella, sain hieman seurata DemoPathin Gate3:sta. Sovimme KooPeen kanssa opetusharjoittelun sisältöä ja kulkua. Olin aivan superinnostunut ajatuksesta päästä harjoitteluun GameLabille. Joulukuun loppupuolella pidimme myös skypepalaverin GameLabin valmentajien Annan ja Akin kanssa, jossa esittelimme, mitä minä tulisin tekemään ja millä aikataululla. Sitten jäin pohjustamaan ensimmäistä luentoani. Olo oli hieman epävarma, että mitä minun pitää tehdä, osaanko minä? 

Koitti tammikuu ja ensimmäinen opetusharjoittelupäiväni. Jännitin tilannetta. Sain tosi hyvää sparrausta ennen tilannetta. Opetustilanne meni ihan hyvin, vaikka koin olevani TODELLA epämukavuusalueella. 

Helmikuussa pääsin toisen kerran opetuksen puikkoihin ja sehän meni jo paljon paremmin. Sain myös seurata KooPeen opetusta ja muiden valmentajien työtä. Osallistuin projektidemoon ja näin erilaisia opetusmenetelmiä. Maaliskuun loppuun mennessä teimme tarkistuksen, ja sovimme, että oikeastaan minulta puuttuu enää palautteen antamisen harjoittelu. Olin antanut Pelipolkulaisille harjoitustyöt, joita odotin palautettavaksi ja arvioitavaksi. Loppuaika harjoittelusta meni odotellessa harjoitustöitä, ja tämä hieman laski motivaatiota. Viimein viimeisetkin ryhmät palauttivat harjoitustyönsä ja sain annettua palautteet. Pidimme Koopeen kanssa loppukeskustelun, jonka jälkeen olin jälleen superinnostunut. 

Kuvassa motivaatiokäyrä. Ensimmäinen tähti kuvaa ensimmäisen tapaamiseni OGL:ssä, viimeinen tähti kuvaa viimeisen tapaamisen ohjaavan opettajan kanssa. Kuoppa motivaatiossa kuvaa alkuvaiheen epämukavuutta ja oman osaamisen epäilyä. Kun ensimmäisestä luennosta pääsin yli, niin motivaatio nousi hurjasti.

Mitä opin ja kuinka osaamiseni kehittyi?

Omaan opetukseen ja ohjaukseeni liittyvä kehittymistavoite oli selkeä. Haluan kehittää opetusmenetelmiä, saada itsevarmuutta ja kokemusta opettamiseen. Nämä tavoitteet toteutuivat. Matka epämukavuusalueelta tähän pisteeseen todistavat oppimista tapahtuvaksi. Koen, että opetusharjoittelu antoi minulle hyvät eväät, jonka jälkeen uskallan ja osaan itsenäisesti suunnitella ja toteuttaa opetusta. Sain seurata myös muita opettajia tai valmentajia ja opin heiltä jotain tärkeää: Aina ei tarvitse mennä täydellisesti - improvisointi on sallittua mikäli se tukee opetettavaa asiaa. 

Harjoittelun aikana opin myös peilaamaan omaa substanssiosaamistani eri tavalla. Jouduin ajattelemaan, millä keinoilla ja menetelmillä juuri minun osaamistani voisi opettaa, mitkä ovat oppimistavoitteet ja miten niitä voidaan mittaroida. Tämän avulla itselleni tuli lisää ammattiylpeyttä ja oma ammatillinen identiteettini sai vahvistusta.

Opin konkreettisesti, että vain epämukavuusalueelle meneminen ja epämukavuuden kestäminen mahdollistaa uuden oppimisen. Harjoitus tekee mestarin. En todellakaan ole vielä mestari, mutta olen paljon itsevarmempi, ja uskon että jatkossa hakeudun tilanteisiin, missä pääsen hyödyntämään pedagogista osaamistani. Esimerkkiksi opetusharjoittelun loppupuolella minut kutsuttiin pitämään herättelypuheenvuoro OAMK:n henkilökunnalle Valmiina Työelämään (VALTE) hankkeen tiimoilta. Tämä kutsu tuli harrastukseni kautta, eli ei liittynyt opetusharjoitteluun. Herättelypuheenvuoroa suunnitellessa minulla oli kuitenkin mielessä samat käytännön asiat kuin opetuksen suunnittelussa, kuten kuulijan tuntemus, motivointi ja osallistavat menetelmät. Herättelypuheenvuoron suunnittelu ja pitäminen tukivat harjoitteluani ja antoivat minulle lisää motivaatiota.

Harjoittelun aikana yhteistyö ohjaavan opettajan ja Labin muun henkilökunnan kanssa oli luontevaa.

Harjoittelun aikana mietin Labille kehittämiskohteita, ja niitä pohdin tarkemmin omassa blogipostauksessa.

E-kirjoja

E-kirjoja voi käyttää myös opetuksen suunnittelussa ja opetustyössä.
E-kirjoja löytyy esimerkiksi seuraavilta verkkosivuilta:

Ellibs
e-Kirjaston e-kirjat
Adlibris
Elisa-kirjat
CDON.COM

Itsehän olen myös julkaissut yhden kirjan myös e-kirjana. Se ei kyllä varsinaisesti liity opetusalaan, vaan reissaamiseen. Sen voi ladata täältä.

Erilaisia menetelmiä

Pääsin opetusharjoittelussa seuraamaan koko päivän ohjaavan opettajani mukana. Päivä koostui kahdesta osiosta.

Ensimmäinen osio oli projektidemo ja se kesti kolme tuntia.

Projektidemo on ohjaavan opettajani Kari-Pekka Heikkisen itse kehittämä menetelmä, joka opettaa kommunikointia, tehtävien jakoa, tiimityöskentelyä, luovuutta ja johtamista. Koska tämä on julkinen blogi, niin en halua paljastaa tarkemmin projektidemon sisältöä, jos tänne vaikka eksyy joku opiskelija (tuskinpa!). Lähtökohtana oli kuitenkin roolileikki, jossa oppilaat olivat firman työntekijöitä, ohjaaja oli firman toimitusjohtaja sekä minä toimin asiakkaan roolissa. Oppilaat saivat ratkaistavaksi ongelman, ja siinä sitten tuli matkan varrella erilaisia muutoksia. Oli hauskaa olla roolissa, oli mielenkiintoista seurata tiimien toimintaa työskentelyn aikana. Kari-Pekka hoksautti minulle pitkin demoa omia havaintojaan. Hän piti niistä myös kirjaa ja kertoi sitten lopuksi yhteisessä osiossa huomioitaan opiskelijoille.

Harjoitus oli todella erilainen, ja innosti minua itseäni miettimään, millaisella ongelmalla voisin demota ihan oman alani aiheita, tai millaisella harjoituksella voisi oppia esimerkiksi laatuajattelua. Tähän harjoitukseen osallistuminen jäi varmasti mieleen opiskelijoille, mutta se jäi mieleen myös minulle, opetusharjoittelijalle.

Toinen osio päivästä kesti kaksi tuntia ja se oli labin tiiminvetäjien valmennusta. Valmennus lähti liikkeelle yleisellä keskustelulla, Kari-Pekka kyseli tiiminvetäjien kuulumisia ja fiiliksiä. Sitten hän piirrätytti opiskelijoilla motivaatiokäyrän piirtämisen. Tämä harjoitus varmasti auttoi opiskelijoita miettimään omaa motivaatiotaan tällä hetkellä ja koko prosessin aikana, sekä myös kannusti kenties miettimään, voiko motivaatioon vaikutta tulevaisuudessa ja miten. Fiiliskeskustelun jälkeen oli vuorossa niin sanottu asiantuntijaluento, jossa yksi entinen OGL:n oppilas, Kaamos pelifirman omistaja Ville kertoi oman tarinansa. Käytännönläheinen ja konkreettinen esimerkki firman perustamisesta pelipolun jälkeen on varmasti tässä vaiheessa tiiminvetäjille erittäin tärkeä.

Päivän mittainen opettajan seuraaminen oli todella antoisaa, ja antoi jo jotain kuvaa, millaisia ne työpäivät voivat olla. Suurin osa opettajan työstä on tietenkin kuitenkin muualla kuin opettamistilanteissa - opettaja käyttää aikaa valmisteluun, erilaisiin kokouksiin ja neuvotteluihin, itsensä kehittämiseen sekä arviointiin ja palautteenantoon. Sellaistahan se on myös tavallisessa työelämässä.