Kestävä kehitys osa 3: Etiikka

Kestävän kehityksen kolmas tehtävä käsittelee etiikkaa. Tehtävänanto oli sekä facebookissa että blogissa. Minulla oli suuria vaikeuksia ymmärtää mitä tehtävässä oikein pitää tehdä. Tarkentavat kysymykset vain sekoittivat pakkaa lisää. Minä yritän nyt vastata tähän tehtävänantoon:

Kysymys 1:
Lue ymmärtämään pyrkien kestävän kehityksen kasvatuksen ontologiasta keken eettisen tulokulman termit.  Tässä linkki ontologiaan: https://finto.fi/keko/fi/. Poimi ontologiasta keken eettisen aihealueen termejä noin 20. Kirjoita essee, jossa pohdit, miten  ammatillisessa koulutuksessa saadaan opetetuksi keke-kasvatuksen eettiset näkökulmat. Keken eettinen arvomaailma näkyy usein yritysten arvo- ja visiokohdissa.   Monet yritykset mainostavat tuotteitaan näihin arvoihin perustuvilla kuvauksilla tuotteistaan.
Keken arvomaailmaa voisi opettaa ammatillisessa oppilaitoksessa esimerkiksi ryhmätöiden avulla. Oppilaat voisi laittaa tutustumaan kestävään kehitykseen ja he voisivat tehdä niistä posterit. Myös esimerkiksi ongelmalähtöistä oppimista voisi käyttää hyödyksi. Oppilaille annettaisiin vaikka joku ongelma, mistä he lähtisivät keräämään ja käsittelemään tietoa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Ongelma voisi pitää sisällään kehittämistehtävän.

Kysymys 2:
Miten mielestäsi ammatillisessa koulutuksessa voidaan opettaa tuotteistamaan suomalaisten tuotteiden eettinen tuotantotapa?
Erään määritelmän mukaan tuotteistaminen pyrkii määrittelemään, täsmentämään ja profiloimaan tuotteet ja palvelut tarkemmin ja tehokkaammin.Tuotteistamisen tavoitteena on siis uuden tai jo olemassa olevan tuotteen tai palvelun kehittäminen ja sen tuominen markkinoille.
Tuotteistamisen opettaminen pitäisi lähteä siitä, että perehdytään tuotteistamisen prosessiin ja siihen, miten eri yritysten strategiat liittyvät siihen. Tuotteistamiseen liittyy laatukriteerit. Näitä voidaan opettaa esimerkiksi luennoimalla tai esseekysymyksillä, myös ryhmätyö on vaihtoehto. Tuotteistuksessa pitää ottaa huomioon myös miltä palvelun tai tuotteen tuottaja haluaa näyttää markkinoilla. Jos halutaan korostaa eettistä tuotantotapaa, on tärkeää opettaa oppilaita tunnistamaan etiikan kaikki kulmat.

AC-istunto 23.2. - teemana kansainvälisyys ja monikulttuurisuus sekä erityiskasvatus

Jouduin kuuntelemaan tämän AC-istunnon tallenteena, sillä en päässyt livenä paikalle. KV-ryhmä, johon kuulun, piti ensimmäisen osion. Alussa oli hieman teknisiä vaikeuksia, mutta sitten päästiin vauhtiin. Tehtävänä oli tutustua jonkun ammatillisen oppilaitoksen kv-toimintaan ja kertoa muille miten kehittäisi kv-toimintaa. Kuuntelin iloisena, miten kaikki olivat perehtyneet oppilaitoksiin ja siellä tuli mukavia ideoita, miten voi näitä kehittää. Tehtävän tarkoituksena oli siis ymmärtää opettajan mahdollisuuksia kansainvälistymiseen.

KV-ryhmän osalta osuus on nyt paketissa. Meillä oli tehtävä jaettu kolmeen osaan, joista kaksi palautettiin ennen AC-istuntoa ja viimeinen istunnon yhteydessä. Saimme mukavaa palautetta tehtävistä. Varsinkin viimeinen tehtävä eli kehitysideoiden keksiminen sai positiivista palautetta.

Toinen aihe AC-istunnossa oli erityiskasvatus. Erkkaryhmä oli suunnitellut tuntinsa niin, että aihetta pohdittiin yhdessä posterin avulla. Jokaisella oli 3 minuuttia aikaa etsiä sopiva kuva netistä, ja sitten ne liitettiin posteriin ja kerrottiin vielä miksi valitsi kuvan. Joillakin kuulosti olevan teknisiä vaikeuksia kuvan liittämisen kanssa, ja se vei kyllä hyvin suuren osan tunnin sisällöstä ainakin näin jälkikäteen kuunneltuna. Mutta siitä huolimatta posterista olikin tullut hieno.

Leena ja Anu pysyivät opetuksessa rauhallisena ja veivät tuntia eteenpäin. Oli mielenkiintoista keskustelua ja pohdintaa aiheen ympärillä. Erityiskasvatusteemasta opin eniten heidän ennakkotehtävän avulla, jonka pohdinta onkin jo liitetty blogiini.

AC-istunnon kuunteleminen nauhoitteena oli kyllä kamala kokemus. Nauhoite pätki ja koko ajan piti painaa uudelleen play-painiketta. Koskaan tämmöistä pätkimistä ei ole ollut live-AC-istunnoissa.

Kestävä kehitys - osa 2

Kestävä kehitys -ryhmän toinen tehtävä annettiin Juhon blogissa.

Oma ekologisuuteni
Testasin oman ekologisuuteni ilmastolaskurilla. 
Laskuri antoi minulle tuloksen 2579 kg vuodessa. (Kuvankaappaus oli korruptoitunut joten poistin sen. Asumiseen 309kg/vertailukohde 3086kg. Minulla on mökkiosuus, jonka osuus on 79kg, jätteet 41kg/vertailukohde59kg. Liikenne 506kg/vertailukohde 1768kg,  Ruoka 1185kg/vertailukohde 1845kg, Kulutus 480kg/vertailukohde 1955kg)



Voisin pienentää kulutustani syömällä vähemmän tuotettua lihaa ja kulkemalla työmatkat myös talvisin pyörällä. Asun uudehkossa omakotitalossa, jossa on maalämpö. Sähkönkulutus on noin 10kwh vuodessa ja kierrätän jätteet, joten kulutukseni on niiltä osin jo alhainen.

Juhon blogitekstin mukaan suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki on noin 8700 kg(co2) ja globaalisti kestävän tason rajaksi on arvioitu noin 2000 kg. Käytännössä olen jo hyvin lähellä tuota kestävän tason rajaa. Jotta pääsisin 2000 kg vuodessa niin voisin hyvinkin vaihtaa lihansyöntiä kasvisten syöntiin.


Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on esitelty nettisivuilla https://sitoumus2050.fi/. Se sisältää kahdeksan tavoitetta:


Valitsin näistä seuraavat kolme kohtaa, sillä ne ovat minulle itselleni hyvin yksinkertaisia ja helppoja toteuttaa. Seuraavassa on pohdittu konkreettisia tapoja, joilla oppilaitokset ja korkeakoulut voisivat edistää näiden tavoitteiden toteutumista.

1. Työtä kestävästi. Oppilaitokset voisivat kannustaa työelämän joustavuuteen, joka tarkoittaa joustavia työtapoja ja työaikajärjestelyitä. Oppilaitokset voisivat lisätä sähköisiä palveluita ja etätyöjärjestelyitä. Oppilaitokset voisivat antaa työntekijöille ahdollisuuksia vaikuttaa työn ja työympäristön kehittämiseen. Oppilaitokset voisivat miettiä hankinnoissaan eettisyyttä ja vaatia esimerkiksi reilun kaupan tuotteita oppilaitoksen ravintoloissa ja kahviloissa.
 
2. Kestävät elämäntavat.
Oppilaitokset ja korkeakoulut voisivat vahvistaa arvoissaan kestäviä valintoja. Esimerkiksi kannustaa työntekijöitä työmatkapyöräilyyn tai käyttämään kimppakyytejä. Oppilaitokset voisivat kannustaa myös oppilaitaan kestävien elämäntapojen ja aineettomaan kulutukseen.

3. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin. Oppilaitokset voivat edistää tätä kohtaa ottamalla kestävän kehityksen osaksi opetusta. Oppilaitokset voisivat korostaa opetuksessa me-ajatusta, niin että kaikessa ajateltaisiin omien valintojen vaikutusta kokonaisuuteen, ei vain omaan itseen. Oppilaitokset voisivat edistää monikulttuurisuutta ja ihmisten yhdenvertaisuutta.