Anun ja Kirsin MO-T: Tunneäly

Anun ja Kirsin MO-tehtävän aiheena oli tunneäly. Tehtävässä sai tutustua artikkeliin ”Mihin tunneälyä tarvitaan” ja pohtia tunneälyn merkitystä omassa opetustyössä.

Tunneäly on kykyä havaita ja hallita omia ja muiden tunteita. Tunneäly on myös kykyä ottaa tunteista oppia ajatteluun. Omassa opetustyössäni tarvitaan tunneälyä esimerkiksi oman henkilökohtaisen esiintymisjännityksen tunnistamiseen ja sen purkamiseen. Jännitys on hyvä asia, sillä se usein kertoo, että asialla on jotain merkitystä. Jännitystä pitäisi pystyä hallitsemaan ja löytää keinoja päästä sen yli, mutta jännitystä ei pidä pyrkiä poistamaan kokonaan. 
Olen yleensä hyvin innostunut kaikesta mitä teen. Olen kehittynyt melko taitavaksi, mikäli haluan muut innostumaan mukaan. Opettajana tarvitsen tunneälyä, että tunnistan innostukseni ja myös ymmärrän, että oppilaat kokevat asioita eri tavalla.
Opettajana voisin käyttää tunneälyä ja auttaa opiskelijoita laimentamaan negatiivisia tunteita, esimerkiksi riittämättömyyttä tai kyllästymistä. Riittämättömyyden tunteisiin voisi auttaa selkeä kannustava palaute sekä tunteiden rehellinen läpikäyminen opiskelijoiden kanssa. Opiskelijoiden kanssa voisi yhdesä tutkia, miksi jokin tunne aktivoituu itsessä. Kyllästymisen tunteisiin voisi auttaa erilaisten opetusmenetelmien käyttö ja opiskelijoita aktivoiva opetustyyli.

Opiskelijan tunneälyä voisin kehittää erilaisilla tehtävillä. Koska omat tunteet (varsinkin negatiiviset) ovat monelle hyvin henkilökohtaisia, tehtävien tulisi olla itsenäisiä ja pohdiskelevia. Mikäli opintoryhmässä on hyvä henki, opiskelijat voisivat tehdä tehtäviä myös tiimeissä. Tunneälyä voi kehittää esimerkiksi vertaispalaute. Sen avulla opiskelijoille konkretisoituu se, että vaikka minulle nousee näitä tunteita tästä asiasta, niin tuolle kaverille saattaa olla nousta ihan vastakkaiset tunteet esiin. Molemmat ovat oikeita tunteita, ei ole olemassa vääriä tunteita.