Tarkkailijan roolissa

Opetusharjoitteluuni kuuluu myös ohjaavan opettajani valmennuksen seuraamista. Ensimmäinen valmennustunti oli 28.2. jossa pääsin seuraamaan labin tiiminvetäjien valmennusta. Työparinina ohjaavalla opettajallani Koopeellä olikin tuttu naama amokista: ryhmämme toinen tutoropettaja Janne Länsitie.

Tiiminvetäjien valmennus lähti liikkeelle sillä, että Koopee esitteli minut ja kertoi, että olen paikalla vain tarkkailemassa, en osallistumassa. Sen jälkeen tiiminvetäjät saivat vuorollaan kertoa ajankohtaisia aiheita ja purkaa huoliaan. Koopee kirjoitti vain muistiinpanoja ja kuunteli. Kun kaikki olivat saaneet sanoa sanottavansa, pidettiinkin jo lyhyt kahvitauko.

Tämän jälkeen kaikki kerääntyivät luokkaan ja Koopee piti oman luentonsa Authentic Leadership -aiheesta. Aihe oli tosi mielenkiintoinen ja oli tosi vaikeaa vain tarkkailla, piti oikein haastaa itseään että ei osallistuisi keskusteluun.

Valmennuksen seuraamisesta sain hyviä vinkkejä, miten valmennusta voisi itse rakentaa. Kun kaikki saavat aluksi oman puheenvuoron, jaksaa kukin keskittyä opetettavaan aiheeseen paremmin.

Opetusharjoittelussa, osa 2

Toinen opetusharjoittelupäiväni oli maanantaina 20.2.

Olin sopinut, että olen tänään aamulla klo 9 labilla. Yllätykseni oli, että siellä ei siihen aikaan ollut vielä ketään muita. Tämä johtui varmaan siitä, että toinen labramestari oli reissussa Japanissa.

Kymmenen aikaan porukkaa alkoi valua sisään. Jäin saliin kuuntelemaan, kun demopolkulaisille oli lyhyt esitys scrum metodista. Sen jälkeen kävin tapaamassa pelipolkulaisia tiimejä, joita olin valmentanut edellisellä kerralla.  Yhden tiimin kanssa keskustelimme hedelmällisesti, toisessa ei näyttänyt olevan mitään tarvetta minulle, kolmas oli toden totta ottanut laatuajatuksen käyttöön ja tehnyt jopa laatuohjeistuksen tiimille. Tsemppasin ja kehuin tiimejä, kuinka ammattimaista toimintaa pelipolkulaisilla kehitystyö näyttää olevan. Ammattimaisuus ei välttämättä tarkoita, että on tylsää, voi olla ammattimaista ja hauskaa.

Lounaan jälkeen odottelin omaa vuoroani.

Ohjaava opettajani saapui tässä vaiheessa myös paikalle.Olin valmistellut demopolkulaisille keskustelevan luennon aiheesta Laatu pelikehityksessä. Aloitin esittelemällä itseni ja taustani. Sen jälkeen pyysin yleisöä esittäytymään minulle, koska emme tunne ennestään. Pyysin heitä kertomaan oman nimensä ja lisäksi jonkun pelin joka on heidän suosikkinsa ja jota suosittelisivat ystävälle. Tämä esittelykierros toimi mielestäni hyvin ja rentoutti porukkaa.

Lämmittelyn jälkeen herättelin keskustelua, mitä on hyvä laatu pelissä? Onko laadukas peli sama asia kuin hyvä peli? Laatu on asia, jonka pystyy sanomaan, että sitä on tai ei. Mutta sen määrittelemenine onkin sitten vaikeampaa. Kirjoitin fläppitaululle, mikä tekee laadukkaan pelin, pelin stoorin, pelin grafiikan, markkinoinnin, projektin resurssoinnin jne. tämän jälkeen jokainen sai käydä äänestämässä kolme tärkeintä laadun määritelmää. Äänestyksessä kolme eniten saanutta olivat:

- se, että peli on rahan ja ajan arvoista

- se, että se motivoi pelaamaan lisää

- pelattavuus.

Äänestyksen jälkeen keskusteltiin tarkemmin näistä  kolmesta, että miten näitä voidaan mitata ja millä keinoilla voidaan päästä näihin laatutavoitteisiin?

Pyysin tiimejä miettimään ryhmissä, mitä ovat laadun kustannukset ja esittämään niitä sitten muulle porukalle. Tämän jälkeen näytin sitten kuvan laaduttomuuskustannuksista ja keskustelimme siitä.

Kokonaisuudessa olin tyytyväinen omaan osuuteeni, käytin aktivoivia menetelmiä (äänestys, ryhmäkeskustelu) ja sain aikaan keskustelua. Opiskelijat osallistuivat hyvin, heillä oli hyviä ajatuksia mielestäni sain heräteltyä demopolkulaisia laatuajatteluun ja laaduttomuuskustannuksiin.

Opetusharjoittelussa

Ensimmäinen opetusharjoitteluni tapahtui 25.1. Minulle oli varattu Key notes luento ja sen jälkeen tiimien valmennusta. Key notesin tarkoituksena oli herättää opiskelijoiden motivaatio laatuajatteluun ja tiimien valmennuksessa annoin yksinkertaisia tehtäviä, milla voi parantaa laatua projektissa.

Tällä ensimmäisellä opetuskerralla oli tutorini Raija myös paikalla. Olin ajatellut, että key notes alustukseni kestää ehkä maksimissaan 15 minuuttia. Kävin sen sisällön lyhyesti ohjaavan opettajani Kari-Pekan kanssa ennen luentoa, ja hän kommentoi suoraan, että tuohon menee vähintään 30 minuuttia. Hän oli oikeassa.

Aloitin täsmällisesti kello 10, vaikka opiskelijoita vielä valui sisään. Aloitin esittelemällä itseni ja taustani ja pyysin paikalla olevia lyhyesti esittäytymään ketä ovat ja mistä tiimeistä. Sen jälkeen pidin luentoni ja muistin välillä jopa kysyä yleisöltä kommentteja. Ilokseni opiskelijat osallistuivat hyvin keskusteluun. Oli mukava puhua aiheesta, joka oli minun substanssialuettani. Käytin myös tapausesimerkkiä oikeasta elämästä, joka aina kiinnostaa kuulijoita.

Luennon jälkeen kävin noin 20 minuuttia tapaamassa ensimmäistä tiimiä. Olin tässä vaiheessa vieläkin ihan pyörällä päästäni oman ensimmäisen luennon jälkeen, ja menin tilanteeseen itse vään takki auki. Tiimin vetäjä ei ollut osallistunut luennolleni, joten hän ei tainnut ymmärtää miksi minä olin paikalla. Tässä vaiheessa minun olisi pitänyt pysähtyä ja esitellä itseni uudestaan sekä pyytää tiimiä esittäytymään. Pienen haparoinnin jälkeen sain kuitenkin koko tiimin osallistumaan keskusteluun ja annoin heille tehtävän. Lounaan jälkeen tapasin kahta muuta tiimiä. Heidän kanssaan osasin jo ottaa rauhallisemmin, esitellä itseni, tutustuttiin yhdessä aiheeseen ja heillä oli hyviä kysymyksiä joihin yhdessä mietittiin vastauksia.

Pidimme ohjaavan opettajan ja tutorini kanssa palautetuokion heti ensimmäisen tiimivalmennuksen jälkeen. Sain hyvää palautetta key notes puheenvuorostani, se oli sopivasti herätellyt opiskelijoiden motiivia ja oli tullut tarpeeseen. Key notes kalvoissa olisi voinut olla vielä yksi kalvo, jossa olisi tiivistetty miten tästä eteenpäin. Rakentavaa palautetta sain ensimmäisestä tiimivalmennuksestani, josta onneksi pystyin ottamaan oppia seuraavaan kertaan.

Annoin tiimeille tehtäväksi ottaa 1-3 laatua parantavaa yksinkertaista menetelmää käyttöön ja palauttaa siitä minulle yksi A4 sivuinen esitys, mitä menetelmiä, mitkä toimivat ja miten niitä koordinoitiin. Palautusaikaa tiimeillä on 10.2. asti. Näihin aion antaa sitten palautetta ja tapaan näitä tiimejä vielä seuraavan kerran 20.2. Tiimien valmennuksen jälkeen seurasin vielä toista key notes puhujaa, joka puhui Game Design aiheesta. Sitä oli mielenkiintoista seurata, puhuja oli todella hyvä ja osasi esitellä aihetta mielenkiintoisesti.

Kokonaisuudessaan ihan onnistunut päivä, vaikka olinkin omalla epämukavuusalueellani. Ylitin kuitenkin itseni siinä, että menin omalle epämukavuusalueelle. En pyörtynyt, vaikka sitä pelkäsinkin. Sain kokemusta ja uskon, että ensi kerralla menee jo paljon paremmin.

Opetusharjoittelun suunnitelmaa

Suoritan opetusharjoittelun Oulu Game Labissa kevään 2017 aikana.

Oulu Game Lab on monitieteinen koulutusohjelma, joka on räätälöity nykyaikaiseen pelialan tarpeisiin ja vaatimuksiin. Oulu Game Lab tukee työttömyysasteen vähentymistä luomalla uusia työpaikkoja ja mahdollisuuksia. Oulu Game Labissa itseohjautuvat tiimit tuottavat pelejä ajatuksesta lopputuotteeseen. Tiimeihin kuuluu opiskelijoita ja ammattilaisia Suomesta ja ympäri maailmaa. Osallistujilla on asiantuntemusta graafisesta suunnittelusta, ohjelmoinnista, äänisuunnittelusta, pelisuunnittelusta, tuotannosta, kirjoittamisesta, myynnistä, markkinoinnista ja 3D-mallinnuksesta.

Lab-muotoisessa opettamisessa on ainakin Valmentaja ja Keynote-puhujan työrooleja. Valmentaja valmentaa oman substanssiosaamisalueen mukaisesti tiimejä. Key note -puhuja järjestää oman substanssiosaamisalueen mukaisia opetusluentoja. Opetussuunnitelmaan ja opiskelija-arviointeihin tutustun opetusharjoittelun alkaessa tarkemmin. 

Omaan opetukseen ja ohjaukseeni liittyvä kehittymistavoite on selkeä. Haluan kehittää opetusmenetelmiä, saada itsevarmuutta ja kokemusta opettamiseen. Saan pitää kaksi luentoa, toisen pelipolkulaisille ja toisen demopolkulaisille. Saan lisäksi suunnitella molemmille poluille yksilöllisiä projektitöitä, joita toivoisin tiimien suorittavan opintojakson aikana. Toivon, että osaan sparrata, coachata ja innostaa opiskelijoita laatuajatteluun.

Opettajan tehtäväkenttään ja verkostoitumiseen liittyvä kehittymistoiveeni on, että saisin seurata myös muita opettajia tai valmentajia, jotta voin oppia heiltä – miten he ovat suunnitelleet opettamisen Game Lab ympäristössä ja minkälaisia menetelmiä he käyttävät opetuksessaan. Game Lab on hyvin mielenkiintoinen ja erilainen ympäristö – ei pelkkää perinteistä luokkahuoneopetusta, vaan todella projektiluontoista kehittämistä ja kehittymistä.

Opiskelijoiden tuntemus on tärkeä osa suunnittelua.Tällä kertaa on niin, että en ole päässyt tutustumaan tulevaan opetusryhmääni ennen harjoittelua. Ohjaavan opettajani kanssa käydyn keskustelun perusteella olen ymmärtänyt, että ryhmä koostuu kolmenlaisista opiskelijoista: osa on vaihto-opiskelijoita, osa on työvoimatoimiston kautta tulleita ja osa OAMK:n opiskelijoita. Kaikkia yhdistää se, että he ovat hakeneet Game Labiin itse ja läpäisseet hakuprosessin haastatteluineen. Opiskelijoiden motivaatio on siis jo kertaalleen testattu. Toisaalta ymmärrän, että opiskelijat ovat tulleet tekemään peliprojekteja. Kaikkia ei välttämättä opettamani aihe välttämättä kiinnosta. Ryhmä ei kuitenkaan koostu pelkistä koodareista tai insinööreistä, vaan ryhmässä on luovan puolen ihmisiä kuten taiteilijoita, graafikoita ja ymmärtääkseni eräs vaatesuunnittelijakin. Eli erittäin heterogeeninen ryhmä tiedossa.

Minua mietityttää opiskelijoiden motivointi. Opetuksessa aion käyttää opiskelijoiden aktivointia ja yritän havainnollistaa opetustani mahdollisimman konkreettisilla esimerkeillä.

Teen itse luentomateriaalin perustuen omaan substanssiosaamiseen, mutta laadin jaettavan kalvosarjan joka sisältää myös paljon linkkejä taustamateriaaliin. 

Valmennuksen yleisenä aiheena on peliprojektien laatukäsitys. Sisältö: kuinka tehdä laadukasta pelikehittämistä? Mietitään peliprojektin laadukasta eteenpäin viemistä, millä varmistetaan että sovitut asiat tehdään projektin aikana? Miten ohjataan projekteja kahden viikon syklissä tavoitteellisesti?

Oppilaitoksen oppimiskäsitys nojautuu studio-oppimiseen, learning by doing. Oma oppimiskäsitykseni on konstruktivismia. Konstruktivismissa oppiminen nähdään aktiivisena tiedon konstruointiprosessina eli tiedon rakentamisen prosessina. Konstruktivismin keskeisenä ajatuksena on, että tieto ei siirry vaan oppija rakentaa eli konstruoi sen itse uudelleen. Siinä uutta tietoa omaksutaan käyttämällä aiemmin opittua. Oppiminen liittyy toimintaan ja palvelee toimintaa. Olennaista on, että oppijassa heräävät omiksi koetut, opittavaan asiaan liittyvät kysymykset, oma kokeilu, ongelmanratkaisu ja ymmärtäminen. Sosiaalinen vuorovaikutus on konstruktivismissa oppimiskäsityksessä suuressa roolissa.

Ryhmä on monikulttuurinen ja ryhmän jäsenet ovat taustoiltaan hyvin erilaisia. Opetusharjoittelun toteuttamisessa minun tulee ottaa huomioon se, että opetus ja valmennus toteutetaan kokonaan englannin kielellä ja että kaikkia opiskelijoita ei ehkä minun opettamani aihe kiinnosta ihan kympillä

APE teemojen 11-15 pohdinta

Ammattipedagogiset opinnot 20 opintopisteen kokonaisuutena alkavat olla valmiit. Viimeiset teemat on nyt käsitelty AC istunnoissa ja itsenäisissä tehtävissä. Nämä teemat ape-opinnoissa ovat sellaisia, mitä ei pysty opettamaan vain yhdellä kurssilla, vaan teemojen pitää olla mukana tiedostaen koko ajan kaikessa ammatillisessa opetuksessa. Tässä kirjoituksessa pohdin näiden teemojen merkitystä oman alani opetuksessa.

Kestävä kehitys
Teknologiateollisuuden tuotteilla ja teknologioilla vaikutetaan keskeisesti kansalaisten ja ympäristön hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Suomalaiset teknologiateollisuuden yritykset ovat usein edelläkävijöitä kehitettäessä kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä ja toimintatapoja.

uomalaiset teknologiateollisuuden yritykset ovat usein edelläkävijöitä kehitettäessä kestävän kehityksen mukaisia käytäntöjä ja toimintatapoja. - See more at: http://teknologiateollisuus.fi/fi/elinkeinopolitiikka/kestava-kehitys#sthash.xzzCz5m3.dpuf

Kestävän kehityksen opetus tulee mielestäni lähteä jo esiopetuksesta. Esimerkillä on valtava voima. Kun lapset oppivat jo pienestä asti kunnioittamaan vihreitä arvoja, heistä kasvaa vastuullisia ja kestävät arvot omaavia aikuisia. Olen skeptinen ajatukselle, että ammatillisessa koulutuksessa voitaisiin jotenkin muuttaa suuntaa, mikäli se on siihen asti mennyt toisin.
Kestävä kehitys on toki yksi elinikäisen oppimisen avaintaitoja, joten sitä tulee myös oman alani opetuksessa muistuttaa. Opiskelijoilta voisi odottaa kestävän kehityksen näkökulma myös tietotekniikan puolella harjoitustöidensä kirjallisessa raportissa. 

Erityiskasvatus

Erkka-aihe tuntuu tällä hetkellä edelleen kaikista vaikeammalta hahmottaa. Erityiskasvatusteemassa tuli minulle paljon uutta asiaa, kuten HOJKS. Omalla alallani saatan törmätä erityisopiskelijoihin, jotka vaativat enemmän tukea ja ohjausta. Toivottavasti silloin saan myös tukea ammattilaisilta kuten kuraattorilta ja opinto-ohjaajilta.

Yrittäjyyskasvatus

Näkisin, että yrittäjyyskasvatus on aika olennainen osa oman alani opetuksessa. Yrittäjyyskasvatus, tiimioppiminen, opettaja-valmentaja ajattelu ovat tätä päivää toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa sekä tulee mullistamaan tulevaisuuden insinöörikoulutuksen. Yrittäjyyskasvatus opettaa opiskelijat selviämään uusissa tilanteissa, kun tietoa ei anneta valmiina tarjottimella. Juuri tämä sisäinen yrittäjyys on se, mikä auttaa opiskelijoita selviytymään työelämässä. Tällaiset työntekijät ovat arvokkaita yritykselle ja koko Suomelle.

Työelämäläheisyys

Työelämäläheisyys on omalla alallani hyvin tärkeää. IT-ala elää murrosta, ja opettajat ovat väkisinkin hieman "pihalla" kovasta teknologisesta muutoksesta. Tähän tarvitaan työelämäläheisyyttä, jotta saadaan selville, mitä siellä työpaikoilla oikeasti tarvitaan nyt ja huomenna. Työnantajat saavat tässä myös paljon takaisin - he saavat taitavia opiskelijoita projekteihinsa, joista voi tulla heille hyviä työntekijöitä aikanaan. Vuorovaikutuksessa he saavat myös omia mielipiteitään läpi oppilaitoksen suuntaan.

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus. 

Maailma pienenee. Kansat ovat liikkeellä nyt varsinkin Euroopassa. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys ovat arkipäivää. Oman alani opetuksessa on tärkeää osata englantia, sillä lähes kaikki materiaalit ja standardit ovat yleensä saatavilla englanniksi. Sen lisäksi on pystyttävä toimimaan eri kulttureista tulevien ihmisten kanssa. Omassa opetustyössäni voisin kannustaa oppilaita kansainvälisyyteen erilaisten projektien avulla ja kannustamalla heitä vaihto-opiskelijoiksi. Oppilaitoksilla on paljon kv-toimintaa, jonka kautta voisin saada erilaisia tapoja kansainvälistymiseen. Jonkun opiskelijaryhmän kanssa voisimme lähteä tutustumaan esimerkiksi Cebit-messuille, joita pidetään ICT-alan kovana suunnannäyttäjänä.

Yrittäjyyskasvatusteeman ja työelämäläheisyyden pohdintaa

Viimeisellä yhteisellä AC-sessiolla käsiteltiin yrittäjyyskasvatusta ja työelämäläheisyyttä. 

Yrittäjyyskasvatus

Yrittäjyyskasvatuksen ennakkotehtävänä oli kirjoittaa pieni pohdinta sisäisestä yrittäjyydestä ja tutustua yrittäjyyskasvatuksen tavoitteisiin, keinoihin ja toteutukseen sekä oppimisympäristöihin.

Itse sessiossa näitä asioita käsiteltiin posterien avulla. Postereista tuli kyllä hienoja. Meidän kv-tiimimme käsitteli yrittäjyyskasvatuksen keinoja ja toteutusta.

Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet

Osallistuvan ja aktiivisen kansalaisuuden kehittämiseen sekä luovuuden ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseen. Keskeistä yritteliäisyydessä on sosiaalisuuden ja uteliaan ympäristön tarkastelun oppiminen, itseensä luottaminen ja vah vuuksiensa kehittäminen.

Kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on se, että oppijaa ohjataan ja kannustetaan parempaan elämänhallintaan, itsensä johtamiseen ja yritteliääseen toimintaan. Oppijalle syntyy kipinä uuden oppimiseen yrittäjyyskasvatuksen pedagogiikan kautta yhdessä oppien ja tehden. Oppijalla on lupa kokeilla, erehtyä ja tehdä toisin.

Kouluissa opitaan yhteisöllisesti ja työelämälähtöisesti tekemällä oppien. Oppijalähtöiset projektit ovat osa jokaisen koulun toiminnan arkea. Jokaiselle nuorelle mahdollistetaan opinpolullaan ”oman jutun” löytäminen. Oppijan oman jutun tukemisen sekä onnistumiskeskeisen toimintakulttuurin kautta yksilön itseluottamus vahvistuu ja hän kokee syvempää oppimisen iloa.

Yrittäjyyskasvatuksen. oppimisympäristöt

Yrittäjyyskasvatuksen toteutuksen tavoitteena on synnyttää yrittäjyyden oppimisympäristöjä, joissa mahdollistuvat ketterät ja luovat työtavat, yksilöllinen ja yhteisöllinen vastuun ottaminen, tekemisen ilo, omatoimisuus ja oivaltaminen. Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöissä arvostetaan ja edellytetään yrittäjämyönteistä asennetta, ajattelu- ja toimintatapaa. Oppiminen tapahtuu kokeilemalla ja erehtymällä, yhdessä ajattelun, tekemisen ja jakamisen kautta. Yrittäjyyden oppimisympäristössä onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset kasvattavat yksilön psykologista pääomaa. Dialogi ja reflektointi mahdollistavat oppimisen näkyväksi tekemisen. Yrittäjyyden oppimisympäristöissä oppija pääsee kokeilemaan yrittäjyyttä myös käytännössä

Työelämäläheisyys

Työelämäläheisyyttä käsiteltiin myös posterien avulla. Työelämätiimi oli antanut tehtäväksi tuottaa konkreettinen suunnitelma työelämäprojektista oppilaitoksessa.  Tehtävä tehtiin ryhmissä ja esitettiin AC-istunnossa. Tehtävä oli kyllä mielenkiintoinen ja kun saimme aiheen valittua niin se valmistui kuin itsestään. Posterin esittelyn lisäksi työelämätiimi esitti tarkentavia kysymyksiä ja lisäksi padletille sai kirjoittaa oivalluksia ja kommentteja tehtävästä.

Viimeinen AC istunto sujui suuremmitta ongelmitta ja sisällöt oli hyvin suunniteltu kaikilla ryhmillä.

Kestävä kehitys osa 3: Etiikka

Kestävän kehityksen kolmas tehtävä käsittelee etiikkaa. Tehtävänanto oli sekä facebookissa että blogissa. Minulla oli suuria vaikeuksia ymmärtää mitä tehtävässä oikein pitää tehdä. Tarkentavat kysymykset vain sekoittivat pakkaa lisää. Minä yritän nyt vastata tähän tehtävänantoon:

Kysymys 1:
Lue ymmärtämään pyrkien kestävän kehityksen kasvatuksen ontologiasta keken eettisen tulokulman termit.  Tässä linkki ontologiaan: https://finto.fi/keko/fi/. Poimi ontologiasta keken eettisen aihealueen termejä noin 20. Kirjoita essee, jossa pohdit, miten  ammatillisessa koulutuksessa saadaan opetetuksi keke-kasvatuksen eettiset näkökulmat. Keken eettinen arvomaailma näkyy usein yritysten arvo- ja visiokohdissa.   Monet yritykset mainostavat tuotteitaan näihin arvoihin perustuvilla kuvauksilla tuotteistaan.
Keken arvomaailmaa voisi opettaa ammatillisessa oppilaitoksessa esimerkiksi ryhmätöiden avulla. Oppilaat voisi laittaa tutustumaan kestävään kehitykseen ja he voisivat tehdä niistä posterit. Myös esimerkiksi ongelmalähtöistä oppimista voisi käyttää hyödyksi. Oppilaille annettaisiin vaikka joku ongelma, mistä he lähtisivät keräämään ja käsittelemään tietoa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Ongelma voisi pitää sisällään kehittämistehtävän.

Kysymys 2:
Miten mielestäsi ammatillisessa koulutuksessa voidaan opettaa tuotteistamaan suomalaisten tuotteiden eettinen tuotantotapa?
Erään määritelmän mukaan tuotteistaminen pyrkii määrittelemään, täsmentämään ja profiloimaan tuotteet ja palvelut tarkemmin ja tehokkaammin.Tuotteistamisen tavoitteena on siis uuden tai jo olemassa olevan tuotteen tai palvelun kehittäminen ja sen tuominen markkinoille.
Tuotteistamisen opettaminen pitäisi lähteä siitä, että perehdytään tuotteistamisen prosessiin ja siihen, miten eri yritysten strategiat liittyvät siihen. Tuotteistamiseen liittyy laatukriteerit. Näitä voidaan opettaa esimerkiksi luennoimalla tai esseekysymyksillä, myös ryhmätyö on vaihtoehto. Tuotteistuksessa pitää ottaa huomioon myös miltä palvelun tai tuotteen tuottaja haluaa näyttää markkinoilla. Jos halutaan korostaa eettistä tuotantotapaa, on tärkeää opettaa oppilaita tunnistamaan etiikan kaikki kulmat.